20. loka, 2020

”ITSENSÄ ETSIMINEN”

 

 Oleellista on löytää ”kuka olen”, koska useasti elämme ympäristön ja oman egon  tahdittamaa teatteria. Todellisuudessa ”minä” ei vaadi eikä halua sitä mitä luulemme. Todellisuudessa se mitä halveksumme tai mitä pidämme vähäpätöisenä, voi olla juuri sitä mitä haluamme ja etsimme, mutta rohkeutemme ei riitä ”ottamaan sitä”, koska ottaminen tarkoittaa samalla ”irti päästämistä” tai heräämistä ja nautimme unestamme jossa elämme, mutta uni on uni ja halusimme tai emme, niin jonkinlainen herääminen tapahtuu jossain vaiheessa. Tämä herääminen voisi olla nimetty vaikka ”tietoisuus”, mutta termit ei muuta tapahtumien kulkua. Kaikki ei herää tai nouse tietoisuuteen tämän lyhyen jakson aikana, jota kutsumme elämäksi. Tietoisuus kuulostaa hienolta ja vaikealta, mutta luulen että juuri siksi emme sitä ota vastan helpolla, mutta todellisuudessa se on helppoa ja yksinkertaista. Tietoisuus on esimerkiksi sitä, että ymmärtää oman toiminnan vaikutuksen tulokseen, no kuulostaa vitsiltä, mutta kuinka yleistä on tunnistaa OMA VASTUU, vai onko yleisempää löytää syyllinen ja kääntää vastuu muille? Oma vastuu on tietoisuutta, valinnan ymmärtäminen on tietoisuutta, mutta kuten sanoin, on vaikeaa tiedostaa, koska siitä on saatu aikaan myytti, joka kuitenkin aukeaa todella yksinkertaisissa asioissa ja kuuluu arkiseen valinnantekoon ja sen arviomiseen…

-J.V. Saresvirta-